Kirkkoherran joulutervehdys

Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto

Olemme lähestymässä talven suurta juhlaa, joulua. Voimme jo nyt sanoa, että joulu on jo ovella. Jouluaika katkaisee sopivasti pitkän talven ja pimeyden ajan ja antaa hengähdystauon arkiseen aherrukseemme, antaa voimien kokoamisen mahdollisuuden. Joulun merkitys tässä mielessä koetaan suureksi.

Viime vuosina on kiihtyvällä vauhdilla riennetty eteen päin eivätkä uudenajan apuvälineet tietokoneet ja älypuhelimet ole aina olleet elämää helpottamassa, vaan päin vastoin yhä enenevässä määrin aina uuden ja uuden oppiminen ja omaksuminen onkin lisännyt stressiä. Uudenaikaiset joulutervehdyksetkin lähetetään paljolti sähköisessä muodossa netin välityksellä. Tätäkään joulukirjoitusta ei voida lukea muualta kuin seurakunnan blogi-sivulta. (Haluaisinkin tietää, kuinka moni tämän kirjoituksen löytää ja lukee?).

Ihminen tarvitsee hiljentymistä ja hetken pysähtymistä kiireisiinsä, jolloin on mahdollisuus levähtää, vetää henkeä ja palauttaa mieliin vaikkapa lapsuuden kultaiset joulut, joita osattiin viettää kiireettömästi, vaatimattomasti, mutta vaatimattomuudessaankin rikkaalla tavalla.

Minulle osui käteeni eräs oppikirja, kouluihin tarkoitettu kirja, nimeltä Elämän puu. Se on tarkoitettu elämänkatsomustiedon oppikirjaksi, vaihtoehdoksi uskonnolle. Siinä oli luettelo vuoden tärkeimmistä juhlapäivistä. Mainittiin Aleksis Kiven päivä, Lucian päivä, Kiinalainen uusivuosi ja Vappu. Sen sijaan joulusta, pääsiäisestä enempää kuin juhannuksestakaan ei mainittu halaistua sanaa. Ja kuitenkin suurin osa meistä suomalaisista juuri näitä juhlia eniten arvostaa.

Joulu on meille pimeän pohjolan asukkaille juhlista kaikkein jaloin ja arvokkain. Se on enemmän kuin lepäämisen ja voimien kokoamisen juhla. Se on ennen kaikkea rauhan ja hyväntahdon juhla. Jos nämä ominaisuudet saavat elämässämme ja ihmisten kesken toteutua ja saada jalansijaa, niin olemme hyvällä tiellä. Ruha ja hyvätahto ovat arvoja, joista emme saisi milloinkaan tinkiä.

Joulun sanoma, vaikka se onkin vanha, sadunhohteinen, niin monia rakkaita muistoja herättävä, on myös uusi, tuore ja ajankohtainen sisältäen uuden ajan, tulevaisuuden ja toivon näköaloja. Joulun lapsi syntyi nimenomaan tulevaisuuden ja toivon tuojaksi ja tahtoo syntyä sellaiseksi myös tähän jouluumme.

Oi anna, Jumala armoas, kun joulu, joulu on meillä!

Ja kansaas suojaa sun voimallas, meit´auta näkemään taivaitas, kun joulu, joulu on meillä.

Hyvää joulua toivottaa Matti Vuohtoniemi

Kauneimmat Joululaulut

Kauneimmat joululaulut on Suomen Lähetysseuran aloittama lauluperinne.Ensi vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta kun kauneimpia joululauluja on laulettu joka puolella Suomea.Kauneimmat joululaulut vihkonen on lahja Suomen Lähetysseuralta kaikille seurakunnille.Tänäkin vuonna ,voisi melkein sanoa että Suomen jokaisessa kirkossa lauletaan kauneimpia joululauluja ja kirkot täyttyvät ääriään myöten. Sen lisäksi että lauletaan kirkoissa, kauneimmat joululaulut tilaisuuksia on useita eri puolilla seurakuntia.
Kauneimmat Joululaulut tilaisuuksissa kerätään kolehti oman seurakunnan nimikkotyölle Suomen Lähetysseuran kautta.
Suomen Lähetysseura on evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö joka on 150 vuoden ajan tehnyt työtä ihmisarvoisen elämän puolesta.


Enkeli taivaan lausui näin
miks; hämmästyitte säikähtäin
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.

Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt
ja tää on teille merkiksi
seimessä lapsi makaapi.

itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä ! mitä se meille merkitsee? Meille kaikille suomalaisille se merkitsee itsenäistä kotimaata, jonka sotiemme veteraanit ovat saavuttaneet.Itsenäisyyspäivää juhlitaan monin eri tavoin myös presidentinlinnassa on juhlat niinkuin aina.Ilman noita juhlallisuuksiakin meillä jokaisella on juhlamieli ja kiitollisuus siitä että saamme asua ja elää itsenäisinä ihmisinä ja kansakuntana.Raskaan taakan itsenäisyydestämme ovat kantaneet sotien veteraanit ja siitä heille mittaamattomat kiitokset.Rukoilemme Taivaan Isän suojelusta että saamme ensi vuonnakin juhlia itsenäistä Suomea.

Siunaa ja varjele meitä
korkein kädelläs.
Kaitse ain; kansamme teitä,vyöttäen voimalla meitä,
heikkoja edessäs.
Sulla on kaikki suuruus ,henki sun hengessäs.

Tutkien sydämemme,silmäs meihin luo
ettemme harhaan kääntyis ettei kansamme nääntyis.
silmäsi meihin luo.
Alati synnyinmaalle siipies suoja suo.

Rippikouluasiaa 2012

Monet ovatkin jo tiedustelleet vuoden 2012 rippikouluista. Pihtiputaan seurakunnan rippikoulut alkavat tammikuussa. Nuorisotyönohjaaja vierailee alkukuusta yläkoulun 8-luokkalaisten tunneilla kertoen rippikoulusta ja jakaen rippikouluun ilmoittautumislomakkeet vuonna 1997 syntyneille. Rippikouluun voi osallistua vuonna 2012 vähintään 15-vuotta täyttävät nuoret. Rippikoulunsa käy Pihtiputaalla lähes jokainen ikäluokkansa nuori. Mikäli rippikoulunsa käy muualla kuin kotiseurakunnassaan (esim. urheilurippikoulu tai jonkin kristillisen yhdistyksen rippikoulun) on silti osallistuttava kotiseurakuntansa järjestämään tutustumisjaksoon kevätkaudella.
Rippikoululaiset kutsutaan Jumalanpalvelukseen pääkirkkoon 29.1.2012, jonka jälkeen pidetään seurakuntakeskus Sallilassa ryhmiinjako- ja informaatiotilaisuus rippikoulusta. Tällöin nuoret saavat myös seurakuntaan tutustumiskortin. Kevätkauden aikana rippikoululaiset tutustuvat kotiseurakuntaansa keräten samalla korttiinsa merkintöjä. Tutustumisjakson tilaisuudet ovat monipuoliset ja vaihtelevat.
Kesällä Pihtiputaan seurakunta järjestää kaksi omaa rippikoululeiriä sekä yhden leirin Kinnulan seurakunnan nuorille. Leirit ovat kestoltaan kahdeksan vuorokautta ja ne pidetään seurakuntamme leirikeskuksessa Tahkoniemessä. Konfirmaatiojuhla pidetään ensimmäisenä leirin jälkeisenä sunnuntaina pääkirkossa. Rippikoululaisia kutsutaan vielä syksyllä viikonlopun jatkoriparille leirikeskukseen. Rippikouluasioita hoitaa nuorisotyönohjaaja Tauno Mattola.

Isän päivän jälkimaininkeja

Lehdet ovat viimepäivinä olleet pullollaan kirjoituksia aktiivisista isistä, niistä jotka ovat olleet mukana synnytyksessä, osallistuneet pienten lasten hoitoon aktiivisesti, ovat mukana lasten harrastuksissa ja arvostavat muutenkin isän roolia. Tuntuu siltä, että maailma olisi pullollaan täydellisiä isiä. Jotenkin vaan tuntuu, että en ole todellisessa elämässä tavannut montaakaan kiiltokuvaisää. Voi olla, että monet isät kokevat huonommuutta näitten rooliodotusten edessä.Monta kertaa miehen työ ja monet muut vastuut tai harrastukset menevät isän roolin edelle. Minusta tuntuu, että tänä päivänä isältä vaaditan valtavan paljon. Olisiko inhimillisempää jos joskus kirjoitettaisiin tavallisesta isästä, joka kamppailee ajankäytön kanssa, yritää jotenkin pärjätä kaikkien odotusten kesellä. Toivoisin itse, että isä saisi kokea arvostusta itsenään, eikä kaikkien suoritusten kautta. Moni isä saattaa sisimmässään ajatella, että olenko minä tarpeeksi hyvä isä tai että minusta ei ole isäksi kaikkien noiden malli-isien rinnalla, ja antaa periksi.
Tahtoisin kertoa kaikille noille epvarmoille isille, että kyllä sinä kelpaat. Jospa vaikka istuisit hetkeksi paikalleen ja pysähtyisit miettimään mitä lapsesi sinulta odottavat, ehkä jonkun ystävällisen sanan, vähän aikaa ja vähän välittämistä. Sinä, ihan tavallinen isä, olet tarpeeksi hyvä isä lapsillesi, vaikka joskus onkin vaikeaa uhmaikäisten tai murrosikäisten lasten kanssa, riität siltikin. Vanhemmuus ei ole koskaan helppoa, ja hyvänä isänä oleminen on yksi niistä elämän vaikeimmista asioista.

VEROPROSENTIN KOROTUS

TALOUSPÄÄLLIKÖN KATSAUS

VEROPROSENTIN KOROTUS

Pihtiputaan seurakunnan tilikauden alijäämä oli vuonna 2010 peräti -153 076,15 euroa ja sitä edellisenä vuonna -75.710 euroa. Suurelta osaltaan, vaikka seurakuntatalon rakentamiseen on otettu vastaan talkootyötä hyvin paljon (tästä kiitos monille, monille seurakuntalaisille), tähän alijäämään on vaikuttanut seurakuntatalon rakentaminen ja se, että seurakuntataloon on jouduttu ottamaan velkaa ja sitä on ollut maksettava pois. Vaikka laina-aika onkin 15 vuotta, on vuotuinen lyhennys noin 41.400 euroa. Velasta aiheutuvat korkomenot ovat tämän vuoden tasolla noin 14.500 euroa. Velasta aiheutuvat vuotuiset kokonaismenot ovat siis noin 55.900 euroa. Kun seurakuntataloa vuonna 2008 rakennettiin, puuta metsästä voitiin myydä noin 340.000 eurolla ja vielä seuraavanakin vuonna miltei 70.000 eurolla. Nyt metsästä voidaan saada ottaen huomioon metsänhoitomenot vain noin 20.000 - 25.000 euroa. Tätä summaa tarvitaan kuitenkin vanhojen kiinteistöjen hoito- ja kunnostuskuluihin. On useampi kirkko, leirikeskus ja hautausmaa, jotka kaikki tarvitsevat ylläpitokorjauksia.

Mikä on sitten se vaikutus, mikä kohdistuu yksittäiseen seurakunnan jäseneen, kun nyt veroprosenttia korotettiin 1,65 %:sta 1,85 %:iin. Pihtiputaan kunnasta saadun tiedon mukaan keskimääräinen verotulokertymä Pihtiputaalla on 10.240 euroa. Tällä tulokertymällä veroprosentissa nyt toteutettu veronkorotus 1,65 %:sta 1,85 %:iin lisää maksettavan veron määrää 22 euroa vuosi. Kuukaudessa yksittäinen seurakunnan jäsen joutuu maksamaan 1 euro 80 senttiä enemmän. Yksittäiseen seurakuntalaiseen rahallisesti kohdistuva taakka ei ole kovin iso, mutta tällä veroprosentin korotuksella mahdollistetaan se, että toiminta voi jatkua ja työpaikat säilyvät ja maksuvalmius säilyy. Mikäli maksuvalmius olisi heikentynyt vuonna 2012, olisi se tiennyt tilapäislainotukseen turvautumista ja tämä olisi lisännyt entisestään kuluja. Pihtiputaan seurakunnan veroprosentti on korotettu aiemmin kirkon korjaustyön takia ja sitä on sitten vuonna 1989 alennettu, koska taloudellinen tilanne on helpottanut aikaa myöten.

Se, mitä Pihtiputaan seurakunta tarjoaa veronmaksajille, havainnollistuu kotisivuiltamme. Sieltä on nähtävissä viikottaisista tapahtumista etusivuiltamme avautuvasta linkistä

http://www.evl.fi/srk/pihtipudas/index.html

Seurakunta tekee monenlaista työtä. Kirkollisten toimitusten, kasteen, konfirmaation, avioliittoon vihkimisen ja hautauksen yhteydessä kirkko tavoittaa suuren määrän suomalaisia ja tarjoaa palveluja ja eväitä elämän eri vaiheisiin. Kirkkoherranvirastosta saa tarvittaessa virkatodistuksen tai sukuselvityksen, kun hoidetaan perunkirjoitusta tai haetaan lainhuutoa tms. Seurakunnalla on kiinteistöjä, joiden ylläpito maksaa. On pääkirkko, Muurasjärven kirkko, Tahkoniemen leirikeskus ja Sallilan seurakuntatalo ja kaksi hautausmaata.

Musiikkityöstä voitte lukea sivuiltamme osoitteesta

http://www.evl.fi/srk/pihtipudas/musiikki2.html

Diakoniatyöstä osoitteesta

http://www.evl.fi/srk/pihtipudas/diakonia.html

Lapsi-ja nuorisotyöstä

http://www.evl.fi/srk/pihtipudas/nuorisotyo.html

Lähetystyöstä ei ole erillistä linkkiä seurakuntamme sivuilla, mutta se on myös tärkeä osa seurakunnan tekemää työtä ja siihen osallistuu suuri määrä vapaaehtoistyöntekijöitä.

Toivon ymmärrystä asialle seurakuntalaisten taholta ja siunausta ja voimia elämän poluilla.

Terveisin Margit Bister, talouspäällikkö

Kesän muisto

Näin kauniisti aurinko paistoi kesällä kerran.
Kuvien myötä voimme palata tunnelmaan syksyn tultuakin.
Virren 184 sanoin:

"Se kaunis, kallis kukkanen
on Herran sana pyhä.
Se näyttää tietä autuuden
luo Kristuksen.
Se loistaa meille yhä."

Ja virrestä 458
"Ylistän viisauttasi,
kun aurinkosi loit
ja kuun ja tähdet valoksi,
oi Herra, yöhön toit."

ja edelleen samasta virrestä

Maan kasvi, kukka jokainen
sinusta todistaa,
ja myrsky huutaa jylisten:
On Luojan taivas, maa!"

Saints and sinners

Tällainen kommentti huomasin netissä:

"Kirkko on sairaala syntisille eikä vain museo pyhimyksille"

HAUTAMUISTOMERKIT

Hautausmaan ohjesäännön ja hautatoimilain mukaisesti hautamuistomerkki -suunnitelma tulee lähettää seurakuntaan hyväksyttäväksi ennen sen valmistusta.

Muistomerkkisuunnitelma on tarpeellinen ja pakollinen.

Suunnitelma tulee toimittaa ennen muistomerkin valmistamista hyväksyttäväksi Pihtiputaan seurakunnan taloustoimistoon osoitteella Sallilantie 4, 44800 Pihtipudas.

Muistomerkkisuunnitelman tulee sisältää hautapaikan tunnistetiedot

sekä piirroksen muistomerkistä lisämerkintöineen (mitat, koristeet, teksti, tapitus).

Muistomerkkisuunnitelman allekirjoittaa hautaoikeuden haltija tai hänen valtuuttamansa henkilö.

Hautaoikeuden haltijan tiedot tulee näkyä suunnitelmassa.

Mikäli vanha muistomerkki halutaan poistaa, tarvittaessa anotaan lupa vanhan muistomerkin poistamiseen ja lupa-anomus vahvistetaan hautaoikeuden haltijan tai hänen valtuuttamansa henkilö allekirjoituksella.

Mainostarrat ja mainosten kiinnitys muistomerkkiin tai muutoin mainostaminen haudalla ja hautausmaalla on kielletty.

Ilmoitus muistomerkkien tuonnista tehdään aina ennakkoon seurakuntaan ja osoitetaan seurakuntamestarille. Se voidaan toimittaa postitse tai faksata hyvissä ajoin ennen muistomerkin tuontia faksilla numeroon 014-579 1112. Muistomerkin tuonti sovitaan aina etukäteen.

Uusia reunakiviä ei sallita asennettavaksi.

Vanhan käytöstä poistetun muistomerkin poistaa haudalta uuden muistomerkin tuoja ja vastaa myös sen poiskuljettamisesta ja asiallisesta hävittämisestä.

Muurasjärven kirkko ja hautausmaa-alue

Kirkonkellot soivat ja kutsuvat väkeä kirkkoon.


Muurasjärven kirkko havupuiden katveessa. Tämä kirkko on noin 30 kilometrin päässä Pihtiputaan kirkolta Reisjärven suuntaan.


Kirkossa olevat urut. Psalmissa 33 sanotaan: ” Virittäkää hänelle uusi laulu, soittakaa kauniisti, huutakaa riemunne julki. Herran sana on tosi ja varma.”



Tähän voimme kokoontua nauttimaan ehtoollista. Psalmissa 23 todetaan: ” Sinä katat minulle pöydän...Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.”


Jeesus huusi ristillä: ” Se on täytetty.” Sovitti synnit ja sai aikaan sovituksen ja pelastuksen kuten Johanneksen 3. luvussa sanotaan: ” Jotta jokainen, joka uskoo Häneen, saisi iankaikkisen elämän, sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”



Sankarihautausmaa -alueella kukat kukkivat. Täällä voimme muistella isiemme työtä Kodin ja Isänmaan puolesta.


Hautausmaa-aluetta.
Jes 40 luvussa todetaan:” Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka! Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, kun Herran henkäys koskettaa sitä. Niin! Ruohoa ovat ihmiset. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.”

Seurakuntatalo Sallila

Tutustumisen tie jatkuu.

Tie vei seurakuntatalo Sallilaan. Kuva ulkoa.



Jos käymme sisään ovesta, joka on arkisin auki klo 9-12 ja josta mennään seurakuntasaliin, eteemme avautuu valoisa käytävä. Tästä oikealle käy tie virastoon ja työhuoneisiin. Vasemmalle kääntyessämme saavumme seurakuntasaliin.


Salissa järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Seurakunnan omia tilaisuuksia ja yksityisten henkilöiden ilon ja surun juhlia. Salissa voimme istuutua pienen pyöreän pöydän ääreen ja jutella pienellä porukalla tai hakeutua keskusteluihin, joihin osallistuu väkeä enemmälti.



Arkkitehti Jukka Koivula on lahjoittanut saliin alttarikaapin. Alttarikaapin on rakentanut Jouko Varis Tmi Varipuusta. Abstrakti esitystapa houkuttelee mielikuvituksen liikkeelle. Arkkitehti Jukka Koivula kuvaa ihmisen elämän vaellusta kompastuksineen ja ahdistuksineen. Lapsuutta. Nuoruutta. Keski-ikää. Vanhuutta. Oikean puoleisin taulu esittää näkyä paremmasta. Elävä, salliva, iloinen, valmis muutokseen, avoin, vapaa, kasvua suojaava, saavuttava, yhdistävä, valo ja kirkkaus ovat sanoja/asioita, joita siinä kuvataan.



Lapsi-ja nuorisotyön kerhotilat ovat alakerrassa. Alakerran ovesta pääsee suoraan leikkipaikalle. Kirkko siintää takana.