Kesä alkaa jäädä taas historiaan ja käännämme kohti syksyä. Hautausmaan tunnelma alkaa jo heti muuttua. Kesäkukat väsyttävät ja niiden oma loistokausi himmenee. Niiden paikkoihin alkaa ilmestyä kanervien värit. Syysvärit näkyvät jo puissa ja maassa on ensimmäiset kultatäplät vihreän ruohon päällä. Pihlajanmarjojen ja vaahteranlehtien voimakkaat värit ja syystaivaan vaikuttavat muodot ilmoittavat syksyn saapumisen. Muuttolinnut ovat rauhaton ja valmistelevät lähtöön. Illat pimenevät ja kynttilät alkavat valaistaa hautausmaamme.
Tämän sunnuntain aihe on kiitollisuus. Kun mietin tämän vuoden kesän meno hautausmaalla tulee heti mieleen kiitollisuus monesta asioista. Kiitän seurakunnan päätöksentekijät siitä, että olette edelleen valmiina sijoittaa riittävät resurssit hautausmaalle. Kiitän meidän kesätyöntekijät lojaalisuudesta ja ahkeran työnteosta. Kiitän seurakuntalaiset, jotka käyvät hautausmaalla ja ylläpitävät omat sukulaisten hautapaikat. Kiitän myös ne muut kesävieraat, jotka tulevat muualta etsimään ja vierailemaan lähiomaisten haudat. Kiitän myös meidän urakoitsijat ja hautauspalvelut, jotka osallistuvat hautausmaan menoihin. Ja tämän kaiken yläpuolella on Luoja, johon kuuluu kaikki kiitokset.
2 kommenttia:
On hyvä kiittää myös sinua Keith omasta työstäsi! Viimeksi tänään katselin kukkivaa köynnöstä Sallilan päädyssä ihaillen. Ja hienoa myös että sinä olet muistanut välillä päivittää tätä blogiamme!
Oikeastaan suurin osa kukkivan köynnöksen ja muidenkin kukkien valinta ja hoito on kesätyöntekijän Riitta Korhosen työpanos - mutta hyvä vain, että ne ovat tuoneet kesäniloa ihmisille :)
Keith
Lähetä kommentti