Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto
Olemme lähestymässä talven suurta juhlaa, joulua. Voimme jo nyt sanoa, että joulu on jo ovella. Jouluaika katkaisee sopivasti pitkän talven ja pimeyden ajan ja antaa hengähdystauon arkiseen aherrukseemme, antaa voimien kokoamisen mahdollisuuden. Joulun merkitys tässä mielessä koetaan suureksi.
Viime vuosina on kiihtyvällä vauhdilla riennetty eteen päin eivätkä uudenajan apuvälineet tietokoneet ja älypuhelimet ole aina olleet elämää helpottamassa, vaan päin vastoin yhä enenevässä määrin aina uuden ja uuden oppiminen ja omaksuminen onkin lisännyt stressiä. Uudenaikaiset joulutervehdyksetkin lähetetään paljolti sähköisessä muodossa netin välityksellä. Tätäkään joulukirjoitusta ei voida lukea muualta kuin seurakunnan blogi-sivulta. (Haluaisinkin tietää, kuinka moni tämän kirjoituksen löytää ja lukee?).
Ihminen tarvitsee hiljentymistä ja hetken pysähtymistä kiireisiinsä, jolloin on mahdollisuus levähtää, vetää henkeä ja palauttaa mieliin vaikkapa lapsuuden kultaiset joulut, joita osattiin viettää kiireettömästi, vaatimattomasti, mutta vaatimattomuudessaankin rikkaalla tavalla.
Minulle osui käteeni eräs oppikirja, kouluihin tarkoitettu kirja, nimeltä Elämän puu. Se on tarkoitettu elämänkatsomustiedon oppikirjaksi, vaihtoehdoksi uskonnolle. Siinä oli luettelo vuoden tärkeimmistä juhlapäivistä. Mainittiin Aleksis Kiven päivä, Lucian päivä, Kiinalainen uusivuosi ja Vappu. Sen sijaan joulusta, pääsiäisestä enempää kuin juhannuksestakaan ei mainittu halaistua sanaa. Ja kuitenkin suurin osa meistä suomalaisista juuri näitä juhlia eniten arvostaa.
Joulu on meille pimeän pohjolan asukkaille juhlista kaikkein jaloin ja arvokkain. Se on enemmän kuin lepäämisen ja voimien kokoamisen juhla. Se on ennen kaikkea rauhan ja hyväntahdon juhla. Jos nämä ominaisuudet saavat elämässämme ja ihmisten kesken toteutua ja saada jalansijaa, niin olemme hyvällä tiellä. Ruha ja hyvätahto ovat arvoja, joista emme saisi milloinkaan tinkiä.
Joulun sanoma, vaikka se onkin vanha, sadunhohteinen, niin monia rakkaita muistoja herättävä, on myös uusi, tuore ja ajankohtainen sisältäen uuden ajan, tulevaisuuden ja toivon näköaloja. Joulun lapsi syntyi nimenomaan tulevaisuuden ja toivon tuojaksi ja tahtoo syntyä sellaiseksi myös tähän jouluumme.
Oi anna, Jumala armoas, kun joulu, joulu on meillä!
Ja kansaas suojaa sun voimallas, meit´auta näkemään taivaitas, kun joulu, joulu on meillä.
Hyvää joulua toivottaa Matti Vuohtoniemi
