Mitä kesästä jäi mieleen?

No, huh huh hellettä, mikä kesä! Muistan vielä miten jotkut ehtivät rankan kylmän talven jälkeen epäillä koko ilmaston lämpenemisen totuutta (minäkin mukaanlukien 3t:n hautapaikan kaivuun jälkeen ja -30C). Mutta epäilys jäi lyhyeksi kun kesän helle pysyi sitkeästi +30C yläpuolella.....Tuli vaan mieleen miten myös uskomme usein alkaa lipsahtaa epäilyn puolelle ja tarvitsee säännöllisesti rohkaisua ja jopa todistustakin.

Kävimme lomamme aikana Lapissa vaelluksella Pyhätunturilla ja sieltä saatiin yliannos luonnon kauneutta ja ylivoimaisuutta. Maisemat olivat huikeat - kokemus oli hieno:

Toisaalta kesän myrskyt olivat järkyttäviä ja pelottavia. Suuret tuhot eri puolelta muistuttivat miten turvallisen tuntuinen maailmamme voi hetkessa kaatua sekasortoon. Kaatuneet puut tukkivat tiet ja tuhosivat talojen kattoja, sähköt katkesivat, kännykät hiljenivät, ruoat loppuivat kaupoissa, elekroniikka paloi kelvottamaksi, jopa kirkonkellot soivat itsekseen keskiyöllä kuin jonkun tuomiopäivän viestinä... kokemus oli järkyttävä:

Eli tavalla tai toisella - olipa Luojan luonto kesällä 2010 tosi puhutteleva... vai mitä?